kalastus, perhokalastus

Lohen Surffilautakalastus

Lohen Surffilautakalastus

Lohireissulla 2019 ottiperhon ryhmällä oli testauksessa foamibomberit tai surffilaudat. Olosuhteet olivat lohen pintaperhokalastuksen puolella. Kesä oli ollut ennätys lämmin ja tiedossa oli, että Finnmarkin lohijokien lämmöt saattavat mennä jopa yli kahdenkymmenen asteen.

Viikko joella oli vaihteleva. Aloitimme helteessä ja joki on melkein kaksikymmentä astetta. Vettä oli normaalia vähemmän, mutta ei joki kuiva ollut. Parin päivän päästä tuuli kääntyi, tuli sade, ja lämmöt tippui yli kymmenen astetta. Joki jäähtyi yli viisi astetta. Vesi nousi ja uutta kalaa tuli jokeen. Eli viiden päivän luvalla, saimme kalastella vähän kaikissa olosuhteissa.

Huolimatta siitä, että olen surffeilla kaalstellut jo pitkään, niin nyt systemaattisen testauksen pohjalta on heti todettava, että surffikalastus tuli jäädäkseen ja isoon rooliin omassa kalastuksessani. Kaksi päällimmäistä syytä tähän ovat:

1) Ennätysmäärä tapahtumia: Surffit antoivat lukemattoman määrän tapahtumia. Tapahtumalla ymmärrän aina lohen nousun perhoon, vaikka ilman tärppiä. Tapahtumien määrä oli niin huomattavan suuri, että joudun toteamaan, että surffit aktivoivat kalaa poikkeuksellisella tavalla.

2) Lohen poikkeuksellinen raivo: En ole aikaisemmin törmännyt lohiin, jotka tulevat hulluiksi perhosta. Surffi sai paikoin kalan käyttäytymään kuin mielipuoli. Kerron esimerkin. Olin edellisenä päivänä nähnyt lohen erään kiven vieressä. Nyt olin joen toisella puolella ja lähempänä ko kiveä. Päätin käydä surffilla kokeileen, josko kala majailisi vielä samassa paikassa. Asetuin asteen oletetun kalan alapuolelle ja heitin ylävirtaan. Annoin surffin vapaasti kellua kalan oleskelualueelle. Kun sain perhon kulkemaan oikeaan peiliin, lohi tempaisi välittömästi pintaa ja hätisti pyrstöllään surffin pois. Reaktio oli massiivinen ja sai pulssini nousemaan maksimeihinsa. Uusi heitto. Sama ilmiö. Joka toinen kerta lohen ”kuono” iski vedestä ja se yritti puraista tunkeilijaa. Uusia heittoja. Ilmiö toistui noin seitsemän tai kahdeksan kertaa, kunnes sain huutaa kaverille: ”Kiinni!”.

Lohen pintaperhokalastus on toki jo vanha laji, surffit ovat kehittäneet tätä lajia eteenpäin varmaankin juuri foamin kelluntaominaisuuksien takia. Surffilla on helpompi haravoida haastaviakin koskialueita. Myös siirtyminen peilistä peiliin onnistuu helpommin. Peuran karvaa joutui aika-ajoin kuivaamaan ilmassa, ja lisäämään kellunta-ainetta. Toiseksi surffi asettuu vedenkalvolle niin kepeän tyylikkääsi, että jopa peileissä virran pienet aallot saavat surffin elämään voimakkaasti. Eteenpäin kaartuva nokka antaa surffibomberille poikkeukselliset ominaisuudet hypätä tai hypähdellä veden rikkoutuneen pinnan päällä. Se jatkaa sujuvasti kalastusta virta paikkojen yli. Viistettäessä tai nyittäessä peilin pintaa, surffi rikkoon vedenalaisen rauhan.

Kuten lohenkalastuksessa yleensäkin, kannattaa surffeja vaihdella jatkuvasti. Useassa kohdassa kävi niin, että lohi reakoi vasta neljännen heittäjän surffiin. Normaalin Foamibonberin ja Queen sarjan keskeinen ero on kelluvuus. Foami bomberien Queen -sarja osoittautui tyynien peilien kuningattareksi. Se ui juuri oikealla syvyydellä rikkoen puhtaan peilin luoman rauhan lohen kannalta liiankin ärsyttävästi. Lohi katsoo Queeniä kohti taivasta, sille piirtyy vatsapuolen väri ja perhon koko muoto lankeaa varjoa sen maailman ylle. Edessä ja takana olevat siivet tekevät Queenistä elävän. Selässä oleva foami – toimii kuin pelastusliivit, ne pitävät sen takuu varmasti vedenkalvolla. Veden kalvossa taittuu auringon säteet, kalvon rikkova vierailuja saa aikaiseksi monikertaisen efektin juuri rikkomalla myös peilin harmonian. Surffi ei ollut kuitenkaan ole enää peilin jälkeisessä virrassa niin edukseen. Queen toi sopivaa vaihtelua perussurffin verrattuna, juuri uintisyvyyden vaihtelun takia. Siitä huolimatta oikeanlaisessa paikassa äärettömän hyvä. Queenia kannattaa kokeilla surffin kanssa rinnakkain.

Väreistä puhuminen on aina haastavaa. Siihen vaikuttaa niin moni asia: yö vai päivä, kirkasta vai pilvistä, veden sävy, veden lämpötila jne jne. Suosittelen, että rasiassa olisi useita värejä. Väriä ja kokoa kannattaa vaihdella. Ehkä sellasen huomion teimme, että päiväkalastuksessa eniten tapahtumia oli vaaleissa surffilaudoissa, jossa on luonnon värinen, musta tai harmaa karva. Toki ko värillä sitten tuli myös heitettyä eniten. Kaikki nyt myynnissä olevia värejä emme päässeet vielä testaamaan. Onneksi surffikalastus jatkuu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *