Perhokalastus

Ottiperho.com – Lue Perhokalastuslehden juttu meistä

Pro Pohjola Oy 10 vuotta – Miljoona perhoa Keniasta Suomeen

Pro Pohjola Oy 10 Vuotta – Miljoona perhoa Keniasta Suomeen

https://www.lehtipiste.fi/920353.html

Teksti: Mikko Pyhtilä

Kuvat: Juha Virtanen

https://www.ottiperho.com/perhot/pintaperhot/goddard-caddis-foam-721/

https://www.ottiperho.com/perhot/pintaperhot/10900/

Pro Pohjola Oy:n perustaja Juha Virtanen aloitteli omaa perhokalastusharrastustaan Nokialla noin kymmenen vuoden ikäisenä. Perhonsidonta tuli mukaan kuvioihin jo heti harrastuksen alkuvuosina, kun hän osallistui Nokialla järjestettyihin perhonsidontakursseihin. Myöhemmin harrastus muuttui sivutoimiseksi työksi: kerran sitoja, aina sitoja. Samalla oma perhonsidontaharrastus on jatkunut nyt jo neljäkymmentä vuotta lohenkalastuskin kolmekymmentä viisi vuotta.

Työ vei Juhan 2000-luvun alkupuolella noin kymmeneksi vuodeksi kehitysyhteistyön tehtäviin eri maihin Afrikkaan. Näistä vuosista neljä kului Keniassa. Suomessa käydessä kalastus kuului Juhan ohjelmaan. Kerran Suomessa vieraillessaan yksi lohireissu oli jäänyt nollareissuksi. Perhorasioista oli puuttunut tuon kesän vaaleanpunainen ottiväri. Juhan veli oli saanut joiltakin poislähteviltä suomalaisilta yhden pinkin lohiperhon ja se toi saaliiksi neljä kalaa. Kokemuksen opettamana Juha oli päättänyt, ettei enää koskaan ajaisi 1600 kilometriä, jos rasiat eivät olisi täynnä perhoja; kaikkia värejä ja kokoja.

Keniaan palattuaan Juha alkoi pohtia, ettei itse ennättäisi sitoa riittävästi perhoja tulevia reissuja varten: ”oli nöyrryttävä sen tosiasiaan eteen, että kaikkia perhoja en pysty itse sitomaan. En kerkeä. En jaksa.”

Perhoja Keniasta

Keniassa ja laajemminkin Itä-Afrikassa on varsin pitkään harrastettu perhokalastusta ja myös perhonsidontaa ammattina. 1800-luvulla brittien toimesta moniin puroihin etenkin viileämmillä vuoristoseuduilla istutettiin taimenta ja kirjolohta. Vuonna 1932 ilmestuneessä T.L. Hatleyn ja Hugh Copleyn kirjassa Angling in East Africa esiteltiin useita Keniaan ja Tansaniaan sijoittuvia kalastuslodgeja ja perhokalastusta; March Brown ja Butcher mainittiin perhoiksi, joilla kannatti kalastusta aloitella.

Varsinainen perholla kalastaminen ei ole juurikaan levinnyt itäafrikkalaisten harrasteeksi. Pääosa kalasta pyydystetään hyvin halvoilla välineillä, kuten esimerkiksi niin sanotuilla käsisiimoilla, joissa on koukku ja paino ja siimaa esimerkiksi puupalikan ympärille kiedottuna tai erilaisilla verkoilla. Kosketus perhokalastukseen syntyi ennemminkin itse perhojen kautta. Etenkin Keniaan syntyi jo 1800 – 1900-lukujen taitteessa työpaikkoja perhonsidonnan muodossa ja perhonsitojien ammattikunta on yhä olemassa.

Palattuaan Keniaan Juha päätti ottaa selvää maan perhoteollisuudesta. Hän tutustui sitojiin ja sidonta-alan yrityksiin. ”Huomasin, että maasta löytyy mielettömän kovia käsityöläisiä. Perhokalastus on minulle aina ollut intohimo. Aloin vapaa-aikana sitoa perhoja parin kaverin kanssa. Näytin hänelle minkälaisia perhoja sidomme Suomessa. Huomasin, kuinka huippuammattilaisia he olivat sitomisessa, vaikka heillä ei ollut käsitystä siitä minkälaisilla perhoilla voisi saada kalaa. Meistä tuli ystäviä, yhteistyö oli saumatonta. Minulla oli ideoita ja malleja, he sitoivat kaiken niin nopeasti ja paremmin kuin minä,” Juha kertoo. 

Seuraavan talven Juha ja kenialaiset sitojat sitoivat yhdessä perhoja seuraavan kesän lohireissulle. Aluksi Juhan valitsema ryhmä sitoi vain hänelle itselleni ja Juhan läheisille perhoja. Kenialaiset sidokset toivat käänteentekevän kokemuksen: ”oli aivan mieletöntä saada lohia näillä perhoilla!”. Saimme perhoilla lohia aivan samoin, kuin omilla sidoksillamme. Syntyi ajatus, että mitä jos näitä perhoja alkaisi tehdä muillekin. Siitä kaikki alkoi ja on jatkunut tähän päivään asti.”

https://www.ottiperho.com/perhot/lohiperhot/aa-korven-erikoinen/

Jälleen Keniaan palattuaan Juha laittoi hihat heilumaan. Hän selvitti ja seurasi maan perhonsidontatilannetta ja vieraili kymmenissä työpajoissa. Samalla syntyi päätös muutamasta perusperiaatteesta: ”Palkkaamme pääsääntöisesti naisia sitomaan. Kehitysyhteistyöntekijänä tiesin, että naisten työllistymisellä on tilastollisesti merkittävämmät kehitysvaikutukset yhteiskuntaan.” Pro Pohjola Oy syntyi ja alkoi tuottaa perhoja Suomen markkinoille.

Juha kertoo valinneensa huippusitojien tiimin, jota hän myös jatkuvasti kouluttaa esimerkiksi uusien materiaalien ja tekniikoiden käyttöön. Paluu Suomeen ei katkaissut yhteyttä sitojiin; yhteyttä ylläpitää säännölliset vierailut Keniaan ja myös facetime ja whatsapp ovat tulleet tutuiksi.

Perhonsitojien yhdistys Keniaan

Perehtyminen perhonsidontaan Keniassa nosti esiin uusia asioita ja kysymyksiä. Juha huomasi, että alalla oli hyvin heikko ymmärrys kiellettyjen eläinten karvojen ja lintujen höyhenten käytöstä. Lohiperhoihin olisi voinut sitoa viidakkokukkoa, mutta sitä mistä sulat olivat peräisin, ei pystynyt mitenkään selvittämään. Todistuksia saatettiin väärentää. Olisi ollut liian suuri vaara sen suhteen, että lintu olisi ollut alkujaan pyydystetty villinä. Ja toisaalta käyttö lisää salametsästystä.

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *