Näytetään tulokset 64–72 / 137

Harmaa Puh (257)

Nalle Puh on Suomen kansallisperho, jonka Simo Lumme (1928–1998) kehitti 1968 jäljittelemään aikuista siivet levällään pörräävää vesiperhosta.  ”Nallen” tuntevat lähes kaikki perhokalastukseen perehtyneet. Pro Pohjola on tehnyt Nallesta usean muunnelman. Tiettyjen vesiperhosten siivet ovat vähän vaaleammat. Vaaleassa Puhissa korostuu asteen vaaleammat sävyt. Runko ja rungon häkilä ovat sävyiltään vaaleat.
12
14
16

Hyttynen (263), Foamipinkki

1,39 
Hyttynen taitanee olla yleisin vedenkalvolle tippunut hyönteinen - kalojen pääravintoa. Todellinen herkkupala, proteiinipommi on punainen hyttynen. Se on kerinnyt imeä itsensä täyteen verta, mutta ahneus on ollut sellaista luokkaa, että siivet eivät ole enää kantaneet ja lento on päätynyt vedenkalvolle. Mikä helppo herkkupala. Pro Pohjolan kehittämä foamipinkki hyttynen lakeutuu vedenkalvolla juuri oikeaan syvyyteen, kuten maha täynnä oleva hyttynen tekeekin. Sopiva palanen foamia kelluttaa perhoa koskien läpi, ja mikä parasta - sinä näet perhon hyvin vedessä kelluvan siiven ansiosta!

Improved Golden Stone (456)

1,39 
Vesiperhosella on nukkapintaiset siivet, jotka ovat lepoasennossa harjakaton muotoisesti selän päällä. Osa vesiperhosista muniin veden päällä, osa sukeltaa munimaan. Pinnassa munivia vesiperhosia jäljittelevät eri perhot kuin sukeltavia. Vesiperhoset ovat kooltaan noin sentistä jopa kolmeen senttiin, usein harmaan tai ruskean sävyisiä. Vesiperhosen lentoa jäljittelevät taas eri perhot, kun taas vedenkalvolle istahtanutta toiset.

Kaijakka (261)

Kaijakka on Lapin käsivarren harjusvesissä syntynyt varmasti klassisin suomalainen harjusperho. Kaijakka toimii parhaiten kun vesiperhoset kuoriutuvat. Suuri suomalainen perhokalastuskirja: jos yksi perho pitäisi valita, niin Ari Savikko ottaisi Kaijakan.